Koiran ravintoaineet

Vesi  

Koiran kehosta yli puolet (75% vastasyntyneellä ja 60% aikuisella) on vettä. Kehon rasvassa on vain 15% vettä, luustossa 50%, lihaksissa 75% ja veressä 83%. Vedellä on useita korian elämälle välttämättömiä tehtäviä. Vesi kuljettaa ravinto- ja kuona-aineita, säätelee ruumiinlämpöä ja voitelee niveliä, silmiä ja sisäkorvaa.

Koiran iho ei hikoile, joten veden haihtuminen sitä kautta on hyvin vähäistä. Koiralla vettä haihtuu kirsun, polkuanturoiden, suun limakalvon sekä uloshengityken kautta. Suurimman osan tarvitsemastaan vedestä koira saa juomalla, mutta myös ruuan kautta. Elimistön kuivuminen voi tapahtua jo, kun koiran kehosta on menetetty 10% vettä. Tämä voi johtaa koiran kuolemaan. Erityistä huolenpitoa tässä suhteessa tarvitsevat pennut ja vanhat koirat.

Hiilihydraatit

Koiralle energianlähteitä ja ne voidaan jakaa rakenteellisen ja käyttötarkoituksensa mukaan ainakin kolmeen eri ryhmään; tärkkelys, sokerit ja kuitu. Koiran ravinnon hiilihydraatit ovat pääosin peräisin kasveista.

Sokerit eli glukoosi

Esimerkiksi hermosto, aivot ja sikiöt käyttävät sokeria energianlähteenä. Koiran maksa pystyy muodostamaan glukoosia aminohapoista ja glyserolista, joten koiran ei ole välttämätöntä saada sokeria ravinnostaan (poikkeuksena kantavat nartut).

Tärkkely

Tärkkelystä esiintyy varastohiilihydraattina useimmissa kasveissa, kuten perunassa ja viljoissa sitä on runsaasti. Tärkkelys sulaa koiran elimistössä hyvin vain kypsennettynä. Kypsentämätön tai liian suuri tärkkelysmäärä saattaa ylittää koiran ruuansulatusentsyymien kapasiteetin, jolloin tärkkelystä kulkeutuu paksusuoleen fermentoitavaksi, joka aiheuttaa ripulia.

Kuitu

Kuituun luetaan kuuluvaksi monimuotoinen ryhmä kasviperäisiä hiilihydraatteja kuten hemiselluloosa, selluloosa, pektiini ja lioniini. Yleisesti ottaen kuitujen sulavuus koiran ruuansulatuskanavassa onkin varsin huono, vaikkakin eri kuitulähteiden välillä onkin eroja. Koiralla ei ole varsinaista kuidun tarvetta ja se tulee toimeen täysin kuioduttomallakin ruokavaliolla, on kuidulla kuitenkin useita ruuansulatuskanavan terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia. Terve ruuansulatuskanava on ensisijaisen tärkeä asia ravintoaineiden optimaalisen imeytymisen kannalta.

Liian suuri kuitumäärä sitoo muita ravintoaineita, lisää ruokasuolan viskositeettia ja nopeuttaa ruokasuolan kulkua heikentäen ravintoaineiden hyväksikäyttöä. Kaupallisissa koiranruuissa on usein runsaasti kuitua, jotta ruuan energiapitoisuutta saadaan laskettua sopivaksi koirille, jotka kärsivät liikalihavuudesta, ruuansulatushäiriöistä tai sokeritaudista.

Valkuainen eli proteiini

Koostuu aminohapoista, joita on parikymmentä erilaista. Niistä 10 on koiralle välttämättömiä ja niitä koiran tulee saada ravinnosta. Muut 10 aminohappoa koira pystyy hankkimaan toisista aminohapoista. Koiran elimistö ei pysty varastoimaan aminohappoja tulevaa käyttöä varten eikä liian vähäisen aminohapon saantia voida korvata yhdenkään välttämättömän aminohapon runsaallakaan saannilla.

Jos koira ei saa ravinnosta tarpeeksi valkuaista, sen elimistö alkaa hajoittamaan kehon omia proteiineja tai, jos koira ei saa ravinnosta tarpeeksi energiaa niin elimistö alkaa käyttää aminohappoja energian lähteenä. Koirasta havaittavat valkuaisen puutoksen oireet ovat yleensä vähäisiä.

Rasvahapot

Koiran paras enegianlähde. Sitä saa niin kasvi- kuin eläinkunnan tuotteista. Kasvrissa rasvaa on eniten öljykasveissa, kuten auringonkukassa ja rypsissä.  Eläinperäisiä eli rasvoja ovat tali ja ihra. Rasva sisältää yli kaksinkertaisen määrän energiaa muihin ravintoaineisiin verrattuna.

Erilaisia rasvahappoja on kymmeniä. Rasvahapot vaikuttavat mm. veren hyytymiseen, verenpaineeseen ja immuniteettiin. Rasvahappojen puute näkyy useimmiten ihon ja karvan kunnossa. Hilseilevä, kuiva ja kutiseva iho saattaa olla merkki liian vähäisestä rasvan määrästä koiran ruokavaliossa.

Koiralle välttämättömiä rasvahappoja, joita koiran tulee saada ravinnosta ovat linolihappo (auringonkukka-, rypsiöljy) , joka kuuluu omega-6 -ryhmän rasvahappoihin sekä alfa-linoleenihappo. Linoleenihaposta (pellavansiemenöljy) elimistö muodostaa muita omega-3 -rasvahappoja. Omega-3 ehkäisee tulehduksia ja niitä on yleensä koiran ravinnossa niukasti, kun taas omega-6 on yleensä runsaasti.

Runsaasti rasvaa sisältävä ruoka-annos viipyy kauemmin mahalaukussa, mikä johtaa hyvään sulavuuteen. Ravinnon riittävä rasvapitoisuus on myös edellytys rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiselle sekä rasvahappojen saannille.

Vitamiinit

Vitamiineja tarvitaan kasvuun ja elintoimintoihin ja niillä on tärkeä sija terveyden ylläpitämisessä. Vitamiineja tarvitaan pieniä määriä muihin ravintoaineisiin verrattuna. Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään: rasva- ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoisten vitamiinien tarve ei ole päivittäistä, mutta vesiliukoisia vitamiineja on saatava päivittäin, sillä ne eivät varastoidu elimistöön kuten rasvaliukoiset.

Rasvaliukoiset vitamiinit:¨

A-vitamiini

eli retinoli osallistuu lisääntymishormonien synteesiin, solujen uudistumiseen ihossa ja limakalvoissa ja lisää vastustuskykyä. Puutosoireina silmien ärtyminen ja kutiaminen, hämäräsokeus, ihovauriot ja heikko vastustuskyky. Hyviä A-vitamiinin lähteitä ovat maksa, liha, kala, munat ja maitotuotteet.

D-vitamiini

eli kalsiferoli edes auttaa kalsiumin ja fosforin imeytymistä suolistoon, säätelee kalsiumin sitoutumista ja vapautumista luustoon sekä fosforin erittymistä virtsaan. Lähteitä ovat rasvainen kala, munan keltuainen, maksa ja maitotuotteet. D-vitamiinin puutos aiheuttaa kasvun hidastumista, nivelten turpoamista ja riisitautia.

E-vitamiini

eli tokoferodi suojaa solukalvoja, elimistöä stressin vaikutukselta. E-vitamiinin lähteet ovat kasviperäisiä: kasviöljyt, viljan jyvien alkiot ja öljykasvien siemenet.

K-vitamiini

toimii entsyymeissä. Sen tehtävä liittyy veren hyytymismekanismiin. Paksusuolen mikrobit muodostaa riittävästi K-vitamiinia aikuisen koiran tarpeisiin. Koira saa K-vitamiinia kasviksista ja lihasta. Puutos aiheuttaa pieniä verenpurkauksia veren hyytymisen heiketessä ja tila johtaa jatkuessa anemiaan.

Vesiliukoiset vitamiinit

B-vitamiinit

esiintyy paljon koiran ravinnossa, joten siitä ei normaalisti tule puutetta. B-vitamiini vaikuttaa ihon ja karvan kuntoon sekä hermoston toimintaan.

C-vitamiini

eli askorbiinihappo puolustaa elimistöä vapailta radikaaleilta ollen siis antioksidantti. Sita tarvitaan raudan hyväksikäyttöön sekä luuston ja sidekudosten hyvinvointiin. Koiran maksa ja munuaiset tuottaa c-vitamiinia koiran tarpeisiin.